Terveys
Useimmille meistä korona-aika on ollut haasteellista ja uuvuttavaa. Olen työssäni Laakson koronaterveysaseman ylilääkärinä kuitenkin päässyt seuraamaan näköalapaikalta sitä uskomattoman vahvaa yhteishenkeä ja yhteistyöhalukkuutta, joka on herännyt ihmisissä tässä tilanteessa, jossa työskentelemme yhdessä viruksen voittamiseksi.
Toivon, että sitten kun pandemia on voitettu, löytäisimme samanlaisen innon ja pyyteettömän halun työskennellä jatkossakin yhtenä rintamana merkityksellisten päämäärien ja kestävämmän elämäntavan saavuttamisen eteen.
Tulevalla valtuustokaudella on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että lapsiperheiden ja nuorten henkisen hyvinvoinnin varmistamiseksi on riittävästi resursseja, jotta korona-ajan seurauksista selvitään mahdollisimman vähin vahingoin. Palveluita on oltava saatavilla riittävästi, helposti ja molemmilla kotimaisilla kielillä.
Nuorten terveysongelmat olivat huolestuttavalla tasolla jo ennen koronapandemiaa: joidenkin tutkimusten mukaan masennusoireita esiintyi jopa 15 prosentilla ja ahdistuneisuusoireita jopa 10 prosentilla nuorista. Helsingissä on onneksi jo herätty tilanteeseen ja käynnistetty muutama vuosi sitten Nuorten mielenterveys -hanke, joka valmistuu lähitulevaisuudessa.
Koronakriisin hoitoa etulinjassa
Maaliskuun 16. päivä 2020 kello 7 aamulla seisoin tusinan muun vapaaehtoisen lääkärin ja sairaanhoitajan kanssa juuri avatun Laakson koronaterveysaseman pimeässä aulassa. Kukaan meistä ei tiennyt, mitä olisi edessä: kuinka suureen vaaraan altistamme itsemme, riittävätkö suojavarusteet saati vuodepaikat.
Tässä jaksossa kerron työstäni Helsingin julkisen terveydenhuollon parissa ja niistä oivalluksista ja opeista, joita olen saanut toimiessani koronataistelun etulinjassa Laakson koronaterveysaseman ylilääkärinä. Noin 35 hengen voimin olemme Laaksossa hoitaneet yli 27 000 potilasta, ja ylpeys ensilinjan tiimistäni ja sen saavutuksista tulee säilymään sydämessäni ikuisesti.